Tervetuloa tutustumaan Lappalaisten sukuseuraan!

SUKUSEURASSA TAPAHTUU

  • Sukuseuramme selvittää Lappalaisten vaiheita ja historiaa, vaalii suvun perinteitä ja edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta jäsentensä keskuudessa.
  • Sukuseuramme järjestää yhteisiä kokouksia, sukupäiviä, retkiä ja muita samantapaisia seuran toimintaan liittyviä tilaisuuksia.
  • Keräämme Lappalaisia koskevaa tietoutta, joka saatetaan jäsenten tietoon julkaisujen ja sukulehden avulla.
  • Meillä on myös tapana esitellä ja ottaa myyntiikin Lappalaisten tai muidenkin Lappalaisia kiinnostavista aiheista tekemiä julkaisuja.
  • Autamme jäseniä ja muitakin kiinnostuneita Lappalaisia koskevien sukututkimusten teossa. Olemme mukana DNA-sukututkimuksessa. Osallistumme sukututkimusta ja sukuhistoriaa harrastavien järjestöjen toimintaan.
  • Ota yhteyttä jos seuramme toiminta kiinnostaa. Seuramme jäsenyys sopii mm. sellaisille, joiden esivanhemmissa on Lappalaisia isän tai äidin puolelta.
  • Jäsenemme keskittyvät erityisesti niille alueille, jossa savolaisten heimo on vaikuttanut. Meitä löytyy paljon Savon lisäksi, Pohjois- ja Etelä-Karjalasta, Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Mutta nykyajan muuttoliikkeiden seurauksena meitä on paljon suurissa kaupungeissa ympäri Suomea.
  • Lappalaiset on suuri ja toimelias sukukunta ja siksi meitä löytyy hyvin monen historian tapahtuman yhteydestä ja hyvin moninaisista ammateista.

Tervetuloa mukaan!

Liity nyt jäseneksi. Se on helppoa. Täytä alla olevasta linkistä löytyvä lomake ja lähetä se Esa Lappalaiselle: esa.lappalainen (at) kymp.net tai voit lähettää lomakkeessa kysytyt tiedot samaan osoitteeseen kirjoitettuna suoraan sähköpostiviestiisi. Jäsenmaksu kolmivuotiskaudelle 2021-24 on vain 50 euroa eli noin 17 euroa/vuosi. Kun olet jäsen, saat jäsenlehtemme kaksi kertaa vuodessa kotiisi. TERVETULOA JOUKKOOMME.

SEURAN HISTORIAA

Seura on perustettu vuonna 1994. Eli seura täytti vuonna 2014 20-vuotta, jonka kunniaksi pidettiin Varkaudessa juhlakokous.

Sukuseuran perustava kokous pidettiin 7.5.1994 Väinö ja Sinikka Lappalaisen kodissa Varpaisjärven Ulpukassa. Perustamisasiakirjan allekirjoitti 12 Lappalaisten sukuun kuuluvaa henkilöä eri puolilta Suomea. Nimeksi ehdotettiin ja hyväksyttiin Sukuseura Sutelan ja Lukkarilan Lappalaiset. Alue rajattiin pieneksi, jotta jäsenet tuntisivat läheisyyttä ja sukulaisuus olisi helpompi todentaa. Opetusneuvos Antti Lappalainen Helsingistä sai tehtäväkseen hoitaa byrokratian ja me muut sukukokouksen valmistelemisen ja tiedottamisen. Tieto uudesta sukuseurasta kulki paikallislehtien, Savon Sanomien, kirjeitten, puhelimien ja "puskaradion" välityksellä.

Kuva. Sukuseuran perustamista pohtivia Lappalaisia Suonenjoella 22.1.1994. Vasemmalta, Väinö ja Sinikka Varpaisjärveltä, Matti K. Kuopiosta, Ritva ja Urpo Suonenjoelta. Selin kameraan Eino Keravalta. Kuvaajana Riitta Lappalainen Suonenjoelta.

Vireä toiminta sukuseurassa alkoi. Pian kiinnostusta ilmeni laajemmaltikin ja monet muihin sukuhaaroihin kuuluvat muualla Suomessa asuvat Lappalaiset kyselivät yhteistyömahdolli-suuksista. Sen johdosta sukuseuraa ryhdyttiin laajentamaan kaikkia Lappalaisia koskevaksi sukuseuraksi uudella nimellä.

Sukuseuran ylimääräinen sukukokous Kuopiossa 8.6.2001 hyväksyi seuran laajenemisen uudella nimellä, SUKUSEURA SUOMEN LAPPALAISET R.Y. Yhdistysrekisteri kirjasi sen 17.7. 2001, kotipaikka Kuopio ja toimialueena koko Suomi. Toiminta sai täten samalla laajemmat että läheisemmät puitteet. Sukuseuran laajenemisen jälkeen eri puolella Suomea asuvat yksittäiset Lappalaiset ja Lappalais-sukuihin kuuluvat ovat alkaneet ottaa yhteyttä ja liittyä sukuseuraan.

Lappalaisenkatu Kuopiossa

Erikoinen tapahtuma oli 8.6.2001 Kuopion Väinölänniemellä: avattiin oma katu, perusteetkin ovat vahvat: Olli Heikinpoika Lappalainen joutui luovuttamaan koko 4 veromarkan tilansa Väinölänniemen tyvestä Kuopion uudelle kappeliseurakunnalle v. 1552. Alue tuli olemaan merkittävä koko Kuopion kaupungille, siksi kaupunki halusi vihdoin kunnioittaa arvokasta tekoa ja sukuseuran esityksestä nimetä kadun Lappalaiselle.

SUKUSEURAN VAAKUNA

Kilpi: Kultaisen kentän pohjana on musta vuori (Pisanvuori), jonka laelta nousee kolme korkeaa honkaa. Vuoren kupeessa on hopeinen auranluotti. Musta kypäränpeitto on päällystetty kullalla ja hopealla. Kypärän koristeena on kolme kultaista tähkää lehtineen, jotka työntyvät esiin seppeleestä, joka on yhdistetty 5-sakaraisista hopeatähdistä.


Vaakuna on Ruotsin Heraldisen Seuran (Svenska Heraldiska Föreningenin) hyväksymä. Sen on suunnitellut Magnus Bäckmark.
Suunnittelutyön on kustantanut ja sukuseuralle toimittanut John Lappalainen.

VAPENBILDEN Nr. 54, 2002 on julkaissut sivulla 77 Lappalaisten sukuvaakunan kuvan ja siihen liittyvän symboliikkatekstin ja sukuselvityksen. Vaakuna on hyväksytty Skandinaviassa ja on esillä Tukholman säätytalossa yhdessä muiden pohjoismaisten sukuvaakunoiden kanssa. Vaakuna on painettu väreissä Lappalaisten sukuseuran tuotteisiin.